Kategoria: Yleinen

Naisten koodileiri Suomessa 2018

Naisten koodileiri Suomessa 2018

Naisten koodileirin 12.-15.4.2018 ilmoittautuminen on käynnistynyt.

Naisten koodileirin idea lähti FB-ryhmästä Ompeluseura LevelUP Koodarit. Siellä kyseltiin Suomessa pidettävää naisten koodileiriä. Itsestä tuntui heti, että mikä ettei sellaisen saisi pystyyn.. Pienemmällä porukallla sitten aloitettiin suunnittelu, ja kohteeksi valikoitui Isosyöte – Suomen eteläisin tunturi. Syynä se, että parilla meillä valmistelijoilla sattui olemaan valmiita kontakteja sinnepäin, ja tuntemusta alueesta.

Datasepän koodikoulun aloitin muutama vuosi sitten sillä ajatuksella, että vien koodauksen ilosanomaa peruskoululaisille. Parina kesänä olen hyvällä vastaanotolla pitänyt lasten koodileirejä. Mutta sittemmin on tullut tarpeita opettaa koodauksen alkeita myös aikuisille.

Toivotaan, että ilmoittautujia tulee riittävästi ja saamme leirin käyntiin!
Tämän tyyppisellä toiminnalla voimme toivottavasti tsempata uusia naisia alalle. Leirille voi lähteä kokeilemaan olisiko tämä oma juttu!

Itse 20 vuotta miesvaltaisella ohjelmistoalalla toimineena liputan sen puolesta, että lisää naisia vaan koodaamaan!!

20.3.2018 tilanne:
ILMOITTAUTUNEITA EI EHDITTY SAADA RIITTÄVÄSTI ENNEN HOTELLIHUONEIDEN VAHVISTUSPÄIVÄÄ, NIIN SUUNNITTELEMME KESÄLLE UUTTA TOTEUTUSTA VAELLUKSEN JA KOODAUKSEN MERKEISSÄ !!

Opetussuunnitelman mukainen opetus vaarassa?

Opetussuunnitelman mukainen opetus vaarassa?

Opetushallitus suosittelee oppilaiden ja digilaitteiden (=tietokoneet, tabletit, cromebookit) väliseksi suositeltavaksi suhteeksi 1:2 alakouluissa ja 1:1 yläkouluissa sekä sitä myöhemmissä oppilaitoksissa. OPS puolestaan määrittää, että oppilailla on oikeus saada tietotekniikkaa apuna käyttävää opetusta (lähes) kaikissa oppiaineissa.

Toteutuuko suositus ja määritys oppilas/laite suhde Suomessa 2018?
Varmasti osassa Suomea toteutuukin, mutta suuria eroja kuuluu olevan, kun olen seurannut opettajien keskusteluja maassamme. Käykö niin, että köyhempien kuntien lasten oikeudet OPS:n mukaiseen opetukseen vaarantuvat? No arvatenkin käy näin.

Yksi huono esimerkki opetussuunnitelman mukaisen opetuksen vaarantumisesta on Ylivieskan Jokirannan yläkoulu, jossa on 620 oppilasta. Koululla on akuutti laitepula, koska tietokoneiden suhde oppilasmäärään on vain 1:10. Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa 620 oppilaan koulussa???

Datasepän koodikoulu on tietysti huolissaan etenkin OPS 2016 tulleesta koodauksen opetuksesta, vaikka laitepula luonnollisesti vaikuttaa kaikkiin aineisiin. Ohjelmoinnin opetuksen piti alkaa vuoden 2017 syksyllä kaikilla yläkoulun 7. luokkalaisilla, mutta eipä alkanut Ylivieskassa. Kysyin syytä siihen Markus Överstiltä, joka on matemaattisten aineiden ja tietotekniikan opettaja Ylivieskan Jokirannalla. Tässä keskustelu:

Kysymys:
”Miksi 7. luokkalaisille ei ole ollut koodausta teidän yläkoulussa?”
Vastaus:
”On koodausta suunnitelman mukaan 7.luokkalaisilla matematiikassa 4h ja käsitöissä (mahdollisesti) … tai matikassa ei voi olla meidän koulussa, kun meillä ei ole riittävästi laitteita. Olemme laitepulasta informoineet eteenpäin useasti, mutta parannusta ei ole vielä saatu aikaan! Erityisen haastavaa ja käytännössä mahdotonta laitepulasta johtuen on toteuttaa OPS:n ohjetta, että laitteita tulisi käyttää edes viikoittain kussakin aineessa apuna!”
Kysymys:
”Milloin koodausta sitten opetetaan nykyisille seiskaluokkalaisille?”
Vastaus:
”Kahdeksasluokkalainen voi ottaa valinnaisena aineena tietotekniikan, ja siellä tulee ohjelmointia…  ”

Käytännössähän tilanne Ylivieskassa on se, että yläkoulun oppilas ei saa OPS:n mukaista opetusta tietotekniikan käyttöön eri oppiaineissa eikä  ohjelmoinnissa 7.-9. luokilla suositeltua määrää, ellei valitse tietotekniikka valinnaisena. Toisaalta, jos kaikki ottavat valinnaiseksi tietotekniikan, niin kurssin toteutus vaarantuu!

Jotain tarttis tehrä ja pian!!

Miksi tytöt eivät koodaa?

Olen koodaava nainen, ja olen viihtynyt alalla jo 20 vuotta. Siitä huolimatta en laske itseäni nörtiksi ollenkaan. Luonto ja ulkoilu on lähellä sydäntäni, en pelaa älypelejä saatikka, että tietokoneen osat ja laitteet, tai matematiikko hirveästi  kiinnostaisi minua. Minä haluaisin kovasti saada tyttöjä innostumaan ohjelmistoalalle, koska tiedän heistä moni tulisi siellä viihtymään. Vielä enemmän haluaisin heittää roskakoppaan stereotypia energiajuomaa nauttivasta laihasta nuoresta miehestä, joka on koodari nörtti ja kiinnostunut vain matematiikasta. Mietinnässä on minulla, kuten monella muullakin Suomen maassa tällä hetkellä, mitä asialle voisi tehdä. Netissä selatessani törmäsin tänään kivaan koodauksesta kertovaan artikkeliin, jonka haluan jakaa myös omille lukijoilleni. Artikkelin kirjoittaja on viestintäkouluttaja.

http://wau.fi/artikkelit/miksi-tytot-eivat-koodaa

Linkin artikkelista poimittuja pohdintoja:

Kun siis kysytään, miksi tytöt eivät koodaa, vastataan samalla kysymykseen. Tytöt eivät koodaa, koska koodaaminen ei ole vielä kaikkien oma juttu. Eikä tämä ole mitään feministipropagandaa, vaikka laiskempi niin saattaisi ajatella. Tämä on yleistysongelma. Luokitteluongelma. Erittelyongelma. Kiinnitämme epäoleellisiin ominaisuuksiin liikaa huomiota. Koodaamisen pitäisi olla kaikkia varten, kaikkien käytössä, kaikkien ymmärtämää. Myös niiden, jotka eivät sitä tee työkseen.

” Tytöt kasvatetaan tottelemaan, noudattamaan sääntöjä ja olemaan sievästi. Kiltti tyttö ei pyri kohti vaaraa, eikä kokematon lähde kokeilemaan ellei häntä siihen laiteta tai hänestä itsestään löytyy seikkailijageeni. Tytöille on annettava mahdollisuus ymmärtää koodaamista taiteen välineenä, rakennuspalikkana ja jonain muuna kuin passivoivana, sisältököyhänä tekemisenä joka ei kavereita kiinnosta”

”Jos minä olisin teknologiatalon johdossa …
…  perustaisin koodikoulun, johon kutsuisin kaikenlaisia ihmisiä. Nettivallankumouksellisina meidän tehtävämme ei ole opettaa koodareita, vaan näyttää miksi me koodaamme. Mitä koodaaja saa aikaan ja mihin koodausta voi käyttää?”

Datasepän koodikoulu ei ole teknologiatalo (viittaan em. tekstiin), mutta pyrin tarjoamillani kerhoilla, leireillä ja kursseilla toteuttaa tätä kirjoittajan peräänkuuluttamaa: ” … meidän tehtävämme ei ole opettaa koodareita, vaan näyttää miksi me koodaamme!”.
Tätä päämäärää kohti halusivat uskoakseni OPS2016 tekijätkin peruskoulun menevän koodauksessa. Lasten ja nuorten tulisi nähdä jo koulussa mihin kaikkeen koodauksella voi vaikuttaa eli miksi me koodaamme. Kaikista ei voi EIKÄ SAA tulla koodareita!

Jos Scratch koodausta alakoulussa, niin mitä koodata yläkoulussa – MIT App Inventor

Ohjelmointia opetetaan peruskoulussa jokaiselle luokalle jatkossa. Alakoulu aloittaa ohjelmoinnin alkeista, joissa oppimisympäristönä on yleisesti visuaaliset oppimisympäristöt Scratch, code.org, Bomberbot tms. Näillä ympäristöissä tulee visuaalinen ohjelmointi ja ohjelmoinnin perusrakenteet tutuiksi.

Kun alkeet hallussa, niin ainakin innokkaimmat halajavat kokeilla jotain uutta. Mitä luulette, kiinnoisiko oman sovelluksen koodaaminen älypuhelimeen yläkoululaisia?

Scratch alkeiden jälkeen koodaaminen MIT App Inventor- työkalulla tuntuu helpolta. App Inventor on selaimessa toimiva ilmainen visuaalien ympäristö, jossa käskyt ”raahataan” ohjelmaan, kuten Scratchissä. Oma älypuhelin voidaan liittää langattoman Wi-FI:n avulla voi toimimaan testiympäristönä, joka tarkoittaa, että voit kokeilla koodauksen tuloksia välittömästi puhelimestasi. Valmiin sovelluksen voi jakaa apk-pakettina myös muiden kavereiden puhelimiin … tai vaikka julkaista myytävä versio Play kauppaan. Hyvät tutoriaalit takaavat, että homma onnistuu!

Alkuun pääsyyn löytyy ohjeet täältä: http://appinventor.mit.edu/explore/

Suosittelen tutustumaan!
MIT App Invertor, jossa opiskelijat voivat oppia PELAAJAOPPIJANA, eli tämä ei vaadi opettajaltakaan syvällistä ohjelmoinnin tuntemusta. Mutta jos kuitenkin kaipaat koulutusta ohjelmoinnin alkeisiin ja ehkä MIT App Inventoriin, niin Datasepän koodikoulu järjestää sellaisen Maaliskuussa 2018 Ylivieskassa. Seuraa ilmoittelua!

Joulun koodausvälipala – viimeisen kouluviikon askareena

Joulu lähestyy uhkaavasti, ja joululomat ovat alkamassa kaikilla. Voi olla pientä levottomuutta jo rinnassa, ainakin peruskoululaisilla 🙂

Näin tänään tällaisen jouluisen koodaustehtävän ja haluan jakaa sen muillekin.
Tämän tekemistä varten tarvit nettiyhteydellä varustetun tietokoneen tai älylaitteen.  Tässä linkki sivustolle, jonka tarjoaa Google: https://goo.gl/Gy3SVL

Sivulta löytyy helppo jouluaiheinen koodaustehtävä, josta varmasti alakoululainenkin selviytyy. Lisäksi linkistä löytyy Joulupukin jäljitin- sovellus Android laitteelle – se saattaa kiinnostaa useita… Ja tietysti paljon muutakin jouluaiheista.

Tämän koodaustehtävän myötöä Datasepän koodikoulu toivottaa lukijoilleen
Oikein Hyvää ja Rauhallista Joulunaikaa !!

Ovatko tytöt huonompia koodauksessa, kuin pojat ? Eivät varmasti ole !!

Julkisuudessa on esitetty arvioita, että Suomeen tarvittaisiin uusia ohjelmistoalan ammattilaisia eli ”koodareita” jopa 15 000 kpl vuonna 2020.
Isolta kuulostava luku, mutta varmasti totta, että ohjelmistoala työllistää yhä enemmän tulevina vuosina. Ja sekin on totta, että tytöt/naiset ovat vähemmistönä – ainakin vielä nyt.

Tässä alla on videopätkä, joka kertoo perustellusti  miksi tyttöjä ei kenties kiinnosta tietotekniikan ja ohjelmoinnin opiskelu. Lyhesti kerrottuna syyksi esitetään, että alan kulttuuri on miehille suunnattu. Alalla naisena 20 vuotta toimineena uskon, että totta puhuvat! Itse koen, että olen aina halunnut olla erilainen, kuin muut. Se on osasyy miksi hakeuduin alalle -tietysti muitakin syitä on. Mutta eiväthän kaikki halua olla erilaisia…

Jos haluamme ohjelmistoalalle enemmän naisia lähivuosina, niin kulttuuria tulisi alkaa muuttamaan. Suuntauksia tästä on nähtävänä, kun järjestetään koodaustapahtumia naisille ja tytöille suunnattuna. Siitä se lähtee!

Datasepän koodikoulu pyrkii myös omalta osaltaan edistämään tyttöjen ja naisten saamista lisää koodauksen pariin. Suunnitteilla on toimintaa naisille ja tytöille 🙂

Mutta näistä suunnitelmista lisää ensi vuoden 2018 puolella !!!

 

Koodarin ajatuksia ohjelmoinnin opettamiseen peruskoulussa

Olen seurannut peruskoulun ohjelmoinnin opetuksen kehittymistä Suomessa vuodesta 2014, ja samalla olen työskennellyt koodarina omassa Dataseppä- yrityksessäni. Harrastukseksena olen pitänyt koodikoulua, koodikerhoja ja leirejä peruskoululaisille.

Julkisesti näkyvillä netissä ja somessa on ollut toimijoiden Koodikerho.fi, Kodarien ja Suomen koodikoulun kehittyminen. Datasepän koodikoulu pääsee myös hyville sijoille, kun kysytään Googlelta: ”mitä on koodaus”. Nämä toimijat lähtevät liikkeelle siitä, että koodauksen opettelu on kivaa ja sitä voi oppia helposti kuka tahansa.

Mutta mitä tehdään peruskouluissa. OPS2016 määrittelee tavoitteet ohjelmoinnin opetukselle. Ohjelmointia opetetaan ainakin osana matematiikkaa. Sitä emme vielä oikein tiedä, miten nämä tavoitteet ovat toteutuneet ja toteutuvat. Keskustelua julkisuudessa on, että kaikissa kouluissa ei ohjelmointia vielä ole aloitettu. Koodarin näkökulmasta katsottuna Suomesta puuttuu yhteinen linja, miten tietotekniikan ja ohjelmoinnin opettamista pitäisi viedä eteenpäin peruskouluissa. Eivät opettajat yksin pysty hoitamaan tätä tietotekniikka-ohjelmointi casea, elleivät saa apuja yritysmaailmasta.

Hyvä koodari ei koodaa kaikkea alusta alkaen itse. Miksi emme siis ottaisi tässä tietotekniikka-ohjelmointi case:ssa mallit muualta maailmasta. Hyvä esimerkki on code.org yhteisö, jossa on mukana opetushenkilöstöä ja ohjelmistoalan asiantuntijoita. He ovatkin jo kehittäneet ja koekäyttäneet mm. Yhdysvalloissa omaa oppimisympäristöään. Tämä kyseinen ympäristö näyttää myös koodarin silmään siltä, että juuri näin minä haluaisin tietotekniikkaa ja ohjelmointia opetettavan myös Suomessa.

Ohjelmoinnin ja tietotekniikan perusteita alakoulussa (CS fundamentals):

Tietekniikan perusperiaatteita yläkoulussa (CS Principles) :

Tutkimusmatka tietotekniikkaan ja ohjelmointiin (CS Discoveries):

  1. ongelman ratkaisu (ilman tietokonetta)
  2. nettisovellusten kehitys
  3. animaatioiden ja pelien kehitys
  4. suunnittelu prosessi
  5. tiedon hallinta ja yhteisölllisyys
  6. laitteiden ohjelmointi

Nyt 2017, kun ohjelmointi OPS:n mukaan alkoi myös yläkoulussa, niin toivoisin siellä olevan mukana paljon elementtejä tästä CS discoveries- osiosta. Yllättäen ei ensimmäisenä listalla ole robotiikka, vaikka se kyllä mukana listassa onkin. Vaan liikkeelle lähdetään nettisovelluksista, animaatiosa ja peleistä. Tämä lienee hyvä järjestys, kun ajatellaan mitä nykynuoriso päivittäin tekee ja mikä heitä kiinnostaa!!

Tämän aiheen otin blogissani siksi esille, että itseäni on häirinnyt ajatus siitä, miten robotiikka tulee niin helposti esiin ohjelmoinnista puhuttaessa. Ohjelmointi ja tietotekniikka ei ole kuitenkaan pelkkää laitteiden ohjelmoimista. Ja samalla linjalla näyttävät olevan myös code.org yhteisön asiantuntijat.

Open ohjelmointi – Ilmaista koulutusta koodaukseen

Nyt näyttäisi olevan tarjolla ilmaista koulutusta koodaukseen opettajille, ja hyvä näin:
http://www.metropolia.fi/koulutukset/taydennyskoulutus/opetustoimi/open-ohjelmointi/

Tässä on valittu alakouluun Scratch- ohjelmointiympäristö ja yläkouluun Python. Ne ovat loistavia työkaluja sellaisille oppilaille ja opettajille, joita ohjelmointi todella kiinnostaa. Nämä molemmat ympäristöt kuitenkin edellyttävät, että opettaja myös itse perehtyy ohjelmointiin sillä tasolla, että osaa ym. ohjelmointiympäristöissä tehdä ohjelmia ja tehtäviä. Kurssin aikana tehdään paljon valmista materiaalia, mitä voi sitten tunneilla käyttää.  Loistavaa, että tällaisia kursseja järjestetään!!

Koodauksen opiskelu voi jollekulle kuitenkin olla haaste 🙂

Jos olet alakoulun ope, etkä ole innokas opiskelemaan koodausta, niin mielestäni voit silti pystyä opettamaan sitä. Ehkä et myöskään halua käyttää koodauksen oppituntien valmisteluun liikaa aikaa. Tällöin on vain otettava eri ympäristöt käyttöön, kuin Scratch tai Python.

Olen kokeillut alakoulussa code.org (=ilmainen) ja bomberbot- työkaluja (=lisenssi 1e/vuosi/oppilas):

  • Code.org on monipuolinen ja sisältää paljon myös tietokoneettomia tehtäviä. Tehtävät ovat itseohjautuvia, joten ohjelmointi ei tarvitse alussa olla opettajallekaan tuttua (sitä voi oppia samalla, kun oppilaatkin). Huono puoli on, ettei kaikkia mahdollisia tehtäviä ole välttämättä käännetty suomen kielelle.
  • Bomberbot on suomenkielinen ja sisältää myös tietokoneettomia tehtäviä. Hyvää on selkeät tuntisuunnitelmat ja arviot kunkin tehtävän kestolle. Opettajalle ja oppilaille on valmiit materiaalit kullekin oppitunnille ja ne ovat selkeitä.  Huonona puolena on maksullisuus, mutta sitä voi miettiä onko 1e/oppilas/vuosi paljon, jos itse säästää omaa aikaa tuntien valmistelusta.

Miksi opettajian ei opeteta opettamaan koodausta?

Kerään tähän muutamia omia ajatuksiani aiheesta, johon Kodarit on tehnyt blogikirjoituksen: https://kodarit.fi/miksi-opettajia-ei-opeteta-opettamaan-koodausta/

Vastauksen otsikon kysymykseen on Kodarit antanut:
”Suurin syy, miksi alkeita ei kouluissa opeteta, on, etteivät opettajat osaa opettaa niitä. Moni opettaja ei tiedä, mitä koodaaminen ja siinä tarvittava algoritminen ajattelu on. Tästä emme voi syyttää opettajia, koska koodaustaitoa ei kovin helposti opi, jos sitä ei kukaan opeta, vaikka oppimiseen olisi halujakin. Tämän lisäksi opettajien pitää vielä oppia opettamaan sitä.”

Ja esittänyt vaihtoehdon opettaa koodausta koulussa:
”Tästä syystä näkisin mielekkäänä lähestymistapana tai ainakin siirtymävaiheena, että nyt aloitusvuosien aikana koulutettaisiin muutama opettaja/koulu opettamaan koodausta tai vaihtoehtoisesti lasten koodausopetukseen vihkiytyneet, ohjelmointia jo osaavat ammattilaiset kiertäisivät kouluilla opettamassa ohjelmoinnin alkeita. Tämä kun olisi esim itselleni ja muille Kodarit-opettajillemme hyvin mieluista päivätyötä :). Eli jos olen väärässä ja budjettia sekä tahtotilaa opettajien tai lasten opettamiseen Kodareiden toimesta jostain löytyykin, niin vinkatkaa toki!”

Olin mukana yleishyödyllisessä Rauskin koodikoulu- hankkeessa vuosina 2015-2016. Hankkeen kohteena olivat sivukylän koulun lapset. Tavoitteena oli kokeilla miten ohjelmoinnin opetusta toteuttaa kyläkoulussa lapsille. Koodari oli kouluttamassa lapsia ohjelmoinnin alkeisiin ja luokkien opettajat avustivat. Tavoite ei ollut opettajien opettaminen, joten rahoitus koodikoululle saatiin. Hankkeen tuloksista tiedotettiin lähialueen kouluille siten, että kävin pitämässä parin tunnin työpajoja opettajille. Tämä poiki muutaman yhteydenoton hankkeen jälkeen Datasepän koodikoululle, ja kävin muutamalla koululla kertomassa lisää ohjelmoinnin alkeista opettajille. Vastaanotto oli todella hyvä.

Hankkeen vetäjänä minulle jäi mielikuva, että opettajat pystyisivät hyvin vähällä perehdytyksellä opettamaan lapsille ohjelmoinnin alkeita. Ongelmaksi näen ajanpuutteen, ehkä en niinkään raha.  Siis, kun keskustellaan siitä miksi ohjelmointia ei jo opeteta joka koulussa. Alakoulun opettajan työ on vaativaa, ja työn ohessa opiskelu saattaa usealle olla jo liiankin raskasta. OPS2016 muutokset vaativat jo muutoinkin paljon muutosta normaaliin päivärytmiin.

Näistä kertomistani lähtökohdista katsottuna ja omien kokemusteni perusteella näen hyvänä Kodarien esityksen siitä, että hyödynnettäisiin asiantuntijoita eli koodareita, joilla olisi kiinnostuta auttaa ohjelmoinnin opetuksessa. Tämän voisi pienellä paikkakunnalla toteuttaa esim. siten, että olisi kiertävä koodauksen opettaja (=koodari eli asiantuntija). Koodiope kiertäisi kouluilla ja opettaisi ohjelmoinnin alkeita alakoulun luokille. Koodaustunneilla olisi myös luokan oma opettaja mukana, ja hän saisi samat opit koodauksesta, kuin lapset. Näin tässä vähitellen kokemus karttuisi, ja opettaja itsekin osaisi kertoa ohjelmoinnista lapsille 🙂

Ideoita alakoululaisten media- tai koodikerhoon

Datasepän koodikoulu on järjestänyt lähikoulullaan Ylivieskan Raudaskoskella koodausaiheisia maksuttomia iltapäiväkerhoja. Laitan tähän linkin, josta löytyvät sisällöt eri kerhokerroille, niin ideoita voivat hyödyntää muutkin.
Osa kerroista on ollut 13-15 vuotiaille, mutta suurin osa on 9-12 vuotiaille. Meillä on ollut lasten kanssa kivaa näissä touhuissa 🙂

https://raudaskoskenkoodikerho.wordpress.com/

Jatkoa kerhoille seuraa nyt 2017 syksyllä syysloman jälkeen!